icon caret Arrow Down Arrow Left Arrow Right Arrow Up Line Camera icon set icon set Ellipsis icon set Facebook Favorite Globe Hamburger List Mail Map Marker Map Microphone Minus PDF Play Print RSS Search Share Trash Crisiswatch Alerts and Trends Box - 1080/761 Copy Twitter Video Camera  copyview Whatsapp Youtube
Sovinto Kyproksella lähenee
Sovinto Kyproksella lähenee
Video - Türkiye-Yunanistan: Denizlerde gerilim siyasetinden diyaloğa
Video - Türkiye-Yunanistan: Denizlerde gerilim siyasetinden diyaloğa

Sovinto Kyproksella lähenee

Originally published in Helsingin Sanomat

EU:n johtajien on nyt aika paneutua tosissaan Kyproksen kysymykseen, kirjoittaa Hugh Pope.

Mahdollisuudet saada aikaan Kyproksen yhdistymistä koskeva sopimus ovat tänä vuonna paremmat kuin vuosikymmeniin. EU:lla on nyt yksi viimeisistä tilaisuuksista korjata aiemmat virheensä.

Mahdollisuuksia alkoi syntyä, kun kyproksenturkkilaiset ja Turkki muuttivat asenteitaan halutessaan lähentyä Euroopan unionia. Vuonna 2004 kyproksenturkkilaiset äänestivät pois vallasta kovan linjan johtajansa Rauf Denktashin ja hyväksyivät niin kutsutun Annan-suunnitelman. Se oli YK:n tuella syntynyt ja EU:n hyväksymä, ja sen oli määrä saada aikaan uusi Kyproksen liittovaltio ja poistaa saarelta turkkilaiset joukot.

Kyproksenkreikkalaiset torjuivat kuitenkin Annan-suunnitelman. Nurinkurisesti heidät palkittiin EU-jäsenyydellä.

EU-jäsenyys sai kyproksenkreikkalaiset uskomaan, että he voivat vihdoin saada aikaan oikeudenmukaisen sopimuksen Turkin sotilasmahdin pönkittämien kyproksenturkkilaisten kanssa. Samalla he alkoivat pelätä, että heidän kovan linjan johtajansa Tassos Papadopoulos saisi taipumattomuudellaan aikaan Kosovon tyylisen kyproksenturkkilaisen valtion.

Siispä kyproksenkreikkalaiset äänestivät viime helmikuussa preidentikseen pragmaattisen kommunistin Demetris Christofiasin, joka kampanjassaan kannatti myönnytyksiä kyproksenturkkilaisille.

Presidenttinä Christofias on rikkonut monia tabuja tukenaan jopa vielä sovittelunhaluisempi oppositiopuolue, keskustaoikeistolainen Disy.

Christofias myöntää, että kyproksenkreikkalaiset saattavat olla osittain vastuussa konfliktista ja hyväksyy, että yhdistymissopimuksen jälkeen Kyproksen pohjoisosaan syntyy turkkilainen osavaltio.

Christofias on kertonut kansalleen, että sopimus ei tule sallimaan kaikkien niiden kyproksenkreikkalaisten paluuta entisille kotisijoilleen, jotka Turkin miehitys vuonna 1974 karkotti. Hän on sanonut myös suostuvansa siihen, että Turkista Kyproksen turkkilaiseen pohjoisosaan muuttaneet 50 000 siirtolaista saavat jäädä uuteen kotimaahansa.

Kyprokseen syntynyt sovinnollisuus on taloudellisen pakon ja poliittisen pragmaattisuuden sanelema. Kyproksenkreikkalainen yritysmaailma samoin kuin liberaalit viestimet ymmärtävät, että normalisoimalla suhteet Turkkiin saari voi elvyttää turismia ja kehittyä finanssi- ja muiden palveluiden keskuksena.

Turkilla on alueen suurin ja dynaamisin talous, mikä ei ole jäänyt huomaamatta Egyptiltä, Libanonilta, Israelilta, palestiinalasilta ja erityisesti syyrialaisilta, jotka tälle vuosikymmenelle saakka ovat kantaneet kyproksenkreikkalaisten Turkin-vastaista soihtua arabimaailmassa.

Useimmat kyproksenkreikkalaiset ovat myös sitä mieltä, että kompromissi on heidän ainoa keinonsa saada hyvitystä menettämästään omaisuudesta ja häätää Turkin joukot.

Edellä kuvattu edistys on merkittävä ja kertoo, että yhdistymissopimus voisi syntyä seuraavien 12 kuukauden kuluessa.

Maaliskuun 21. päivänä osapuolet muodostivat 13 työryhmää ja teknistä komiteaa keskustelemaan sopimuksesta. Toukokuun 23. päivänä Christofias ja kyproksenturkkilaisten johtaja Mehmet Ali Talat päättivät tulevan sopimuksen pääpiirteistä. Näyttää siltä, että he onnistuivat ainakin paperilla sovittamaan yhteen kyproksenkreikkalaisten vaatimuksen saaren yhtenäisyydestä ja kyproksenturkkilaisten vaatimuksen autonomiasta.

Heinäkuun 1. päivänä Christofias ja Talat sopivat yhden valtion ja yhden kansalaisuuden periaatteesta. On todennäköistä, että 25. heinäkuuta he ilmoittavat täysimittaisten neuvottelujen alkavan syyskuussa.

Kun Kyproksen kreikkalainen osa on nyt EU:n jäsen, neuvottelujen epäonnistuminen aiheuttaisi Euroopalle sisäisiä ongelmia, koska EU-jäsen Kypros ja Nato-jäsen Turkki etsisivät institutionaalisia tapoja rangaista toisiaan. Turkin ja kyproksenkreikkalaisten välille voisi myös syntyä sotilaallista jännitettä, Turkin ja EU:n välit voisivat viilentyä vuosiksi ja nationalismi ja hämmennys voisivat lisääntyä Turkissa, kun se menettäisi EU-suuntansa.

Lyhyesti sanoen Euroopan johtajien on nyt aika paneutua tosissaan Kyproksen kysymykseen. Mikä olisikaan parempi tapa osoittaa EU:n merkitys Irlannin kansanäänestyksen jälkeen kuin päättää Kyproksen jako!
 

Video - Türkiye-Yunanistan: Denizlerde gerilim siyasetinden diyaloğa

2020'nin ortasında Türkiye ve Yunanistan, Akdeniz’deki filolarını üst düzey alarm seviyesine geçirdi ve hava, su, kara ve deniz dibi gaz yatakları konusunda uzun süredir devam eden anlaşmazlıklarındaki gerginlik ciddi şekilde yükseldi. Görüşmeler ağır aksak ilerliyor olsa da, çatışma riskini azaltmanın en iyi yolu iki ülkenin aralarındaki diyaloğu güçlendirmeleri.

Türkiye-Yunanistan: Denizlerde gerilim siyasetinden diyaloğa